Säilörehun korjuuajankohta


Artturi kurssista kaikkein eniten jäi mieleen säilörehun oikean korjuuajankohdan valinta. Eli D-arvon tulee olla ensimmäistä satoa korjatessa vähintään 68-69. Tällöin säilörehu on tarpeeksi hyvänlaatuista korkeatuottoisille lypsylehmille Myös tämä kurssi eli Neuvojan työkalupakki painotti D-arvon vaikutusta lehmän ruokintaan.. D-arvo vaikuttaa paljon siihen miten paljon väkirehua lehmälle täytyy syöttää tiettyyn maitotuotokseen päästäkseen.

Lehmät sen verran hyvin tuntien, väkirehun syönti ei ole aina niin hyvää kuin säilörehun syönti. Eli tämä tarkoittaa sitä, että lehmät pystyvät syömään säilörehua enemmän kuin väkirehua. Säilörehun hyvällä syönnillä on merkitystä varsinkin silloin kun lehmä on poikinut eikä sille väkirehu maistu. Tarpeeksi korkean D-arvon omaava säilörehu pystyy korvaamaan monia kiloja väkirehua huonoon säilörehuun verrattuna. eli taloudellisestikin korjuuajankohdalla on merkitystä.

Oikean säilörehun korjuuajan voi laskea Artturi D-arvolaskurilla. D-arvo laskuri perustuu paikkakuntaan ja lämpösummakertymään. D-arvolla tarkoitetaan sulavan orgaanisen aineen pitoisuutta kuiva-aineessa. On myös hyvä huomata, ettei kaikissa nurmikasvustoissa D-arvo alene yhtä nopeasti, esim. puna-apilapitoisessa kasvustossa nurmen korjuu tehdään vasta viikkoa myöhemmin kuin muissa nurmikasvustoissa (timotei-nurminata).

Lisäyksenä edelliseen haluan vielä korostaa sitä, että hyvälaatuinen säilörehu on toimivan ja tuottavan lypsykarjatalouden perusta. Jos säilörehun teko ei jonakin vuonna onnistu kunnolla, se vaikuttaa koko tilan tulokseen. Tämä kuluva kesä on toisen säilörehusadon korjuun kannalta erittäin huolestuttava, koska ainakaan meillä Lieksassa toista satoa ei ole päästy korjaamaan jatkuvien sateiden vuoksi. Nyt rehu on jo liian vanhaa, joten laatu ei tule olemaan priimaa. suurin osa tiloista on kuitenkin saanut ensimmäisestä säilörehusadosta erinomaisia tuloksia. Lypsykarjatiloilla voi, ainakin sateiden yhä jatkuessa, tulla pulaa säilörehusta ensi talvena.