Kauran ja ohra-kauraseoksen määrän vaikutus maidontuotannossa

Kaura on Suomessa ollut perinteisesti pääasiallinen kotoinen vilja lehmien ruokinnassa ja kauraa käytetään edelleenkin enemmän kuin ohraa. Ohran viljely on kuitenkin lisääntynyt ja monet viljelijät käyttävät nykyään ohra-kauraseoksia. Rehutaulukoissa kauran rehuarvo on huonompi kuin ohran, mutta monissa tutkimuksissa kauran on todettu parantavan maitotuotosta ja maidon rasvahappokoostumusta verrattuna ohraan.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kauran ja ohra-kauraseoksen (1:1) määränvaikutusta maitotuotokseen ja maidon koostumukseen sekä rehun hyväksikäyttöön säilörehuruokinnalla. Väkirehut sisälsivät 96,6 % viljaa ja 3,4 % kivennäisseosta. Nurmi-säilörehua annettiin vapaasti ja heinää 1 kg/pv. Koe kesti kaikkiaan 7 kuukautta alkaen kahden viikon valmistuskaudella, jolloin kaikki lehmät olivat samalla ruokinnalla. Sen jälkeen lehmät siirrettiin koeruokinnoille kahden viikon aikana. Koekausi kesti 24 viikkoa.

Maitotuotoksissa ei ollut viljojen välillä merkitsevää eroa. Kauran tuotosvaste oli kuitenkin parempi kuin ohra-kauraseoksen (0,966 vs. 0,745 kg maitoa viljan kuiva-ainekilon lisäystä kohti). Öljyhapon osuus maitorasvassa nousi kauramäärän lisääntyessä, kun taas ohra-kauraseoksen määrän noustessa se laski.

Maidon juustoutumisominaisuus parani väkirehumäärän lisääntyessä, mutta vähemmän kaura- kuin ohra-kauraseosruokinnalla. Rehun hyväksikäyttöparametrit eivät eronneet merkitsevästi viljojen välillä muutoin kuin, että muuntokelpoisen energian ja ohutsuolesta imeytyvien aminohappojen hyväksikäyttö maidontuotantoon oli parempi kaura- kuin ohra-kauraseosruokinnalla. Maidontuotantokokeen perusteella laskien kauran ja ohra-kauraseoksen energia-arvo oli sama.

Kauralla tuotetaan ravitsemuksellisesti hieman terveellisempää maitorasvaa kuin ohra-kauraseoksella. Juustonvalmistuksen kannalta kaura sen sijaan on hieman epäedullisempi, sillä maidon valkuaispitoisuus on yleensä alempi kaura- kuin ohraruokinnalla. Se johtuu todennäköisesti kauran suuremmasta rasvan määrästä.
Kauran rasvan määrä on 2-3 kertaa suurempi kuin ohran.

Ohrassa on tärkkelystä noin 10 % -yksikköä enemmän kuin kaurassa. Valkuaista molemmissa viljoissa on keskimäärin saman verran, mutta laadultaan se on erilaista. Kauran valkuainen sisältää noin 80 % lysiinirikkaampaa ja liukoisempaa globuliinia, kun taas ohran valkuainen on vaikealiukoisempaa ja lysiiniköyhempää prolamiinia ja gluteliinia.

Kauran jyvissä on helpeistä muodostunutta kuorta kaksinkertaisesti ohraan verrattuna. Kauran suuremman kuitu- ja pienemmän tärkkelyspitoisuuden vuoksi sen sulavuus on huonompi kuin ohran. Siksi rehutaulukoissa kauran energia-arvo on huonompi kuin ohran. Monissa tutkimuksissa kauran on kuitenkin todettu parantavan maitotuotosta ja maidon rasvahappokoostumusta verrattuna ohraan.

Kauraruokinnalla lehmät laihtuivat hieman korkeimmallakin väkirehutasolla, kun taas ohra-kauraruokinnalla eläimet menettivät painoaan vain alimmalla väkirehutasolla ja lihoivat kahdella korkeimmalla väkirehutasolla suunnaten energiaa enemmän kudoksiin. Alemmasta maidon valkuaispitoisuudesta huolimatta kauraruokinnalla tiinehtyvyys oli parempi.

Kauran ja ohra-kauraseoksen (1:1) energia-arvo on sama maidontuotannossa tuotantokokeen perusteella laskien.