Tutkimusreferaatti: Juottomäärän vaikutus vasikoiden tuotantotuloksiin ja tuotannon talouteen kolmivaihekasvatuksessa.
Tekijät: Arto Huuskonen, Pekka Pihamaa ja Hannele Khalili
MTT, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema: Arto Huuskonen, arto.huuskonen@mtt.fi
MTT, Taloustutkimus: Pekka Pihamaa, pekka.pihamaa@mmm.fi
MTT, Eläinravitsemus: Hannele Khalili, hannele.khalili@mtt.fi

Tutkimuksessa verrattiin vapaata ja rajoitettua juottoa ja niiden vaikutusta vasikoiden kasvuun, re-hujen syöntiin ja tuotannon talouteen. Tutkimus käsitti kaksi vasikoiden juottokoetta (yhteensä 60 vasikkaa) vuosina 2002 - 2004, MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla.
Tutkimusmenetelmä
Vasikat kerättiin paikallisilta lypsykarjatiloilta ternivasikoina keskimäärin 15 vrk:n ikäisinä. En-simmäinen juottokoe (30 maitorotuista sonnivasikkaa) aloitettiin marraskuussa 2002, ja päättyi tou-kokuussa 2003, jolloin eläimet olivat 6 kk:n ikäisiä. Sitten koe toistettiin toisella 30 maitorotuisen vasikan vasikkaerällä, kesäkuu-marraskuu 2003. Vasikat arvottiin satunnaisesti kuuteen ryhmään ja sijoitettiin kolmelle eri ruokinnalle. Tällä tavoin kaksi eläinryhmää edusti molemmissa kokeissa kolmea ruokintakäsittelyä.
Kolme koeruokintaa:
1. vapaa juotto, 2. rajoitettu juotto, jossa juomamäärä oli 6 litraa/vrk. ja 3. rajoitettu juotto, jossa juomamäärä oli 8 litraa/vrk.(Ei hapanjuottoa). Juomarehuna käytettiin Startti Instant juomajauhetta ja kaikki ryhmät juotettiin juottoautomaateilla. Annostus oli kaikilla 125 g/litra vettä.
Ruokinnalla 1. vasikat saivat juomaa vapaasti automaatista. Ruokinnoilla 2. ja 3. vasikat saivat ra-joitetun juoma-annoksen juottoautomaateista pieninä kerta-annoksina (1 - 2 l nestettä/kerta). Ko-keessa kaksi rajoitettua juottoa yhdistettiin, kun laskettiin tuloksia. Näin voitiin verrata paremmin vapaata ja rajoitettua juottoa. Molemmilla juottotavoilla juottomäärä kohosi asteittain kolmen en-simmäisen viikon aikana. Kolmannesta juottoviikosta eteenpäin päivittäinen keskimääräinen juo-mamäärä vapaalla juotolla oli 9 - 10 l/pv. Rajoitetuilla juotoilla keskimääräinen juomamäärä oli 6 - 7 l/pv. Vasikat olivat kokeen mukaisilla juotoilla 6 viikkoa eli 2 kk:n ikään saakka. Sitten aloitettiin vieroitus juotolta siten, että juomarehun määrää vähennettiin päivittäin kahden viikon ajan. Vapaal-la juotolla juoman määrää vähennettiin 1 l/vrk. ja rajoitetuilla juotoilla 0,5 l/vrk.

Olosuhteet ja rehut
Vasikat kasvatettiin lämpimässä navetassa, viiden vasikan ryhmissä. Karsinatilaa oli 2,1m2/vasikka, turve kuivitus, vettä vapaasti tarjolla. Juottokokeen aikana oli lisäksi vapaasti tarjolla väkirehua ja nurmisäilörehua. Väkirehuna käytettiin Raision Mullin herkkua. Rehujen kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 1. Säilörehun laatu oli kokeen aikana hyvä, D-arvo n, 69 ja syönti-indeksi 99, mikä tarkoittaa, että rehu on erittäin maittavaa.
Todettiin, että rajoitetusti juotetut eläimet söivät juottokauden (vasikoiden ikä 2 vk - 2 kk) aikana paljon enemmän väkirehua kuin vapaalla juotolla, joka on myös tilastollisesti merkittävä taso* P<0,05) ja säilörehua jonkin verran enemmän kuin vapaalla juotolla olevat vasikat. (tilastollisesti vähemmän merkitystä: *P<0,001). (P-arvojen selitys sivulla 2)
Kasvutulokset
Kahden kuukauden ikään vapaasti juotetut vasikat kasvoivat nopeammin kuin rajoitetusti juotetut vasikat, joka on tilastollisesti merkittävä asia (*P<0,05). Ruokintaryhmien välinen ero elopainon kehityksessä tasoittui vieroitusajanjaksona, kun eläimet saavuttivat 8 - 10 viikon iän. Tällä jaksolla rajoitetusti juotetut vasikat kasvoivat keskimäärin 861 g/pv ja vapaasti juotetut vain 521 g/pv. Ha-vaittiin, että vasikoiden vapaalla juotolla ja rajoitetulla juotolla ei ole vaikutusta niiden terveyden tilaan. Ikävälillä 2,5 - 6 kk, vasikoiden kasvussa ei ollut eroa ruokintaryhmien välillä. Eläinten pai-nonkehitystä seurattiin aina teurastukseen saakka.
Havaittiin myös, että taloudellisesti järkevin juottomäärä vasikka-aikana on 6 - 8 l/vasikka/pv. Tätä alhaisemmilla määrillä juotetut vasikat eivät pysty kompensoimaan (korvaamaan) alkukasvatuksen heikkoa kasvutulosta kasvatuskauden aikana.

Juottokauden päättyminen
Koejuottojen jälkivaikutusta seurattiin 6 kk:n ikään asti. Eläimet saivat vapaasti nurmisäilörehua ja vettä, väkirehua max. 3 kg/eläin/pv. Teollista täysrehua annettiin 4,5 kk:n ikään saakka. Tämän jäl-keen väkirehuna käytettiin ohran ja rypsin seosta. Uusi tuotantokoe ja uusi ryhmittely 6 kk:n iässä, johon vaikutti vasikkakauden koeasettelu osatekijänä. Tällä tavoin juoton vaikutusta painon kehi-tykseen voitiin seurata teurastukseen saakka.

Taulukko 1. Kokeessa käytettyjen rehujen kemiallinen koostumus.
Startti-Instant Säilörehu Täysrehu Ohra
Kuiva-aine, g/kg Ka 927 235 891 887
Kuiva-aineessa, g/kgKa
- tuhka 71 70 89 27
- raakarasva 170 46 52 36
- raakavalkuainen 237 172 209 134
- NDF- kuitu 2,5 534 265 243

Vasikat arvottiin satunnaisesti kuuteen ryhmään ja sijoitettiin kolmelle eri ruokinnalle.
Tuloksia laskettaessa yhdistettiin kahden kokeen tulokset. Kutakin koekäsittelyä toistettiin neljä kertaa viiden vasikan ryhmillä. Koska vasikoiden kuluttama juomarehun määrä ei poikennut merkit-tävästi toisistaan kuuden ja kahdeksan litran juotoilla, yhdistettiin nämä juotot kuvaamaan rajoitet-tua juottoa, jota verrattiin vapaaseen juottoon.

Koetulosten tilastollinen käsittely tehtiin SAS-ohjelmiston varianssianalyysillä.
Tämä tarkoittaa, että tietokoneeseen on luotu SAS-tiedosto sarjat, johon ruokintahavainnot tallenne-taan. On määriteltävä luokitteleva muuttuja, määritellään tarvittavat testit, mm. moniulotteiset vaih-teluvälitestit, parittaiset testit ja luottamusvälit parittaisille keskiarvojen erotuksille.
Varianssianalyysillä analysoidaan eli eritellään tätä kokeellista aineistoa. Siinä pyritään selittämään riippuva muuttuja itsenäisten muuttujien avulla. Tällä tavoin itsenäisten luokittelumuuttujien yhdis-telmät muodostavat kokeellisen mallin. Tuloksena saadaan erilaisia listauksia, p-arvoja, esim.*P<0,05 tarkoittaa, että tuloksen varmuus on 95 % ja sillä on tilastollista merkitystä.
*P<0,001 tarkoittaa erittäin merkittävää poikkeamaa parempaan, varmuus 99,9 %, jolla on tilastollinen merkitys. P<0,01 tarkoittaa merkittävää poikkeamaa parempaan, varmuus 99 %, jolla on tilastollinen merkitys.(Testauksen koemalli oli täysin satunnaistettu koe).

Tulokset ja tulosten tarkastelu
Rehun syönti, ravintoaineiden ja energian saanti juottokaudella (ikä 2vk - 2 kk), vieroituksen aikana (2- 2,5 kk) ja seurantakaudella (2,5 kk - 6 kk): Vaikka kuiva-aineen syönti vaihteli juottokauden aikana ruokintaryhmien välillä viikoittain, niin keskimääräinen kokonaissyönti oli samalla tasolla ryhmien välillä. Vapaalla juotolla vasikat saivat juottokaudella syömästään kuiva-ainemäärästä enemmän energiaa, koska juomarehun energiasisältö on väkirehua ja säilörehua suurempi. Vieroi-tuksen aikana sekä kuiva-aineen syönti että energian saanti olivat rajoitetusti juotetuilla vasikoilla merkittävästi suuremmat (*P<0,05) kuin vapaalla juotolla olevien. Seurantakauden aikana rehun syöntimäärät ja energian saanti eivät eronneet toisistaan ruokintaryhmien välillä. Vasikan pötsin kehitys on yhteydessä myös eläimen ikään ja elopainoon, mutta eniten siihen vaikuttaa kuivan re-hun syönti. Pötsin limakalvojen kehitykseen vaikuttaa enemmän väkirehun syönti kuin karkea rehu, ja vasikan etumahojen kehitystä voidaan hidastaa runsaalla juottoruokinnalla eli vapaalla juotolla.

Tutkimukseen kuului myös vapaan ja rajoitetun juoton taloudellinen vertailu, laskemalla molemmil-le vaihtoehdoille katetuotto. Laskennassa otettiin huomioon, että rajoitetun juoton juottoautomaatin hankintakustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin vapaan juoton laitteiston hankintakus-tannukset. Laskennan perusteella rajoitettu juotto oli kuitenkin taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin vapaa juotto. Eron tekee se, että juottorehu on kalliimpaa kuin muut rehut (väkirehut). Talo-usmielessä on perusteltua käyttää vapaata juottoa, jos voidaan käyttää hyväksi elintarviketeollisuu-den sivutuotteena syntyviä maitohuuhteita. Lisäksi automaattijuotolla on hyvinä puolina vasikoiden hyvä ravitsemustaso, työmäärän säästö ja juoma on aina oikean lämpöistä ja sen koostumus on oi-kea. (Ei tilastollista merkitystä).


Tutkimuksen tärkein anti**
Tutkimuksessa todettiin, että alkukasvatuskauden ruokinnalla ei ollut minkäänlaista vaikutusta loppukasvatuskauden kasvulukuihin tai teurastuloksiin. Sen sijaan tutki-muksen tulokset osoittivat, että runsaan juoton; vapaan juoton aiheuttama kasvun nopeutuminen vasikka-aikana vaikuttaa kielteisesti eläinten kasvuun, kun tarkastel-laan koko kasvatuskautta. Lisäksi todettiin, että juoton rajoittaminen lisäsi vasikoiden väkirehun ja karkearehun syöntiä. Rajoitetulla juotolla olleet vasikat söivät 2,5 kk:n iässä väkirehun kuiva-ainetta n 1 kg/pv. Sen sijaan taas vapaalla juotolla olleet vasi-kat söivät samanikäisinä väkirehun kuiva-ainetta vain vajaat 500 g/pv.